Sammaleet ja jäkälät

Tere! Tänään käsittelemme sammaleita ja jäkäliä (ette ikinä arvaa mitä kukaan ei osaa vieläkään tehdä). (Siis lukea otsikoita, jos et arvannut). Ensiksi hieman kuvia:


Seinäsammal (Pleurozium schreberi)

Karhunsammal (Polytrichom)


Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)

Rahkasammal (Sphagnum)

Seuraavaksi muutama jäkälä:

Naava (usnea). Naavat ovat juuri niitä kasveja joiden perusteella voidaan päätellä onko ilma puhdasta vai saasteista. Jos metsässä on paljon naavaa, niin sitten ilma on puhdasta, ja jos ei ole naavaa niin päinvastoin.


Poronjäkälä (Cladonia rangiferina)

Sammaleet lyhyesti

Sammaleet (Bryobionta) ovat rakenteeltaan yksikertaisia ja pienikokoisia yleensä 1-10  senttimetrin pituisia itiökasveja. Sammalella ei ole juuria, joten ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet osittain suoraan ulkopintansa kautta. Sammaleet lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Kaikki lehtisammaleet kasvavat usein tiheinä yhdyskuntina sammalmattoina vähän siellä sun täällä metsässä. Sammaleet jotka kasvavat suolla muuttuvat ennen pitkää turpeeksi (ks. suot).

Jäkälät lyhyesti

Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä. Jäkälien ulkonäkö määräytyy sienikumppanin mukaan. Suomessa jäkäliä on noin 1500 lajia. Jäkälien sieniosakkaat voivat lisääntyä suvullisesti. Tyypillinen kasvullinen lisääntyminen jäkälämurujen leviäminen tuulen mukana. Jäkälät kasvavat suurin piirtein samoilla paikoilla kuin sammaleet, ja sen lisäksi ne valtaavat paikat joissa ei ole maaperää. Ne kasvavat yleensä kuivilla paikoilla.