Varvut

Tere! Tänää käsittelemme varpuja. Onnea matkaan! (Kukaan ei osaa lukea otsikoita vieläkään)

Varvut ovat korkeintaan puolimetrisiä kasveja, jotka haarautuvat tyvestä.(Yli puolimetriset ovat pensaita) Niillä on puuvarret. Esittelemme nyt muutamia varpuja:

Puolukka

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on varpu joka kuuluu kanervakasvien heimoon. Puolukka on elinvoimainen,(Hyvänen aika! Keksin juuri maailman tarkoituksen!) se kukkii touko-kesäkuussa. Se on 5-30 senttiä pitkä oleva ikivihanta varpu. Sillä on vihreät suipot vahapintaiset lehdet jotka omaavat 10-25 millimetrin pituuden. Ne ovat pieniä sillä puolukka ei halua menettää liikaa vettä. (ks. katso lehtipuita) Se viihtyy kuivissa kangasmetsissä. Puolukka on yleisesti kerätty marja. Myös Etelä- ja Keski-Euroopassa arvostetaan puolukkaa. Suomessa puolukkasato vaihtelee 200-500 miljonaan kilon paikeilla. Puolukka on Suomen tärkein luonnonmarja kaupallisesti.  Puolukka asustelee Pohjois-Amerikassa ja sen toinen kotikenttä sijaitsee Euraasiassa. (Aikamoinen kotikenttä (Tähän kuuluisi paljon nauravia emojeja)(#Sulkeidensulkeidensulkeet))) Klassikko!

Mustikka

Mustikka (Vaccinium myrtillus) se kuulu puolukoiden heimoon eli kanervakasveihin. Mustikan marjat ovat syötäviä, kuten hyvin tiedätte.Mustikka kasvattaa herkkunsa (mustikat) heinäkuusta jopa lokakuuhun, jos kasvupaikka on hyvä. Mustikka kukkii toukokuun ja heinäkuun välillä. Mustikan koko vaihtelee 10 sentistä 50. Tunturinummialueilla sen korkeus voi tippua pariin senttiin. Se on kesävihanta, elikkä se ei ole ikivihreä. Mustikalla on soikeat lehdet, ne ovat myös paljon pidempiä kuin puolukan lehdet. Ne eivät ole vahapintaisia ja tippuvat talvella (eroten puolukasta). Mustikka kasvaa kosteissa paikoissa. Mustikka kasvaa kosteissa kangasmetsissä, lehtimetsissä. Mustikkaa kasvaa koko Suomessa. Mustikan vieraskentät ovat Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Etelä-Euroopassa, Asutraaliassa ja Pohjois-Amerikkaan se on istutettu ihmiskäden kautta. Eli se kasvaa Pohjois-Euroopassa ja Aasian havumetsätaigoilla. Mustikan sininen väri tulee antosyaani-väriaineesta, jonka on huomattu pienentävän monien sairauksien riskejä kuten: sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien sekä syövän. 

Pensasmustikka on Pohjois-Amerikassa kasvava mustikan lähisukulaien joka ihmisen käden työtä. Pensasmustikka voi kasvaa jopa kahden metrin korkuiseksi. 

Juolukka muistuttaa hyvin paljon mustikkaa, muttei ole mustikka. Ne erotta mm. niiden marjojen mausta jne....

Kanerva

Kanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu. Kanerva kasvaa kuivahkolla ja happamalla maaperällä mieluiten esim. kalliolla ja luodoilla. Kanerva pitää valosta. Sen pituus on 10-50 senttiä. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi ja kauppayrtti. Kanerva on ikivihanta puuvartinen varpu, kuten puolukka. Sen lehdet ovat neulamaisia ja kasvavat vastakkain. Kukat ovat vaaleanpunaisia. Kanerva kasvaa koko Euroopassa paitsi karuilla tuntureilla esim. Lapin korkeimilla tuntureilla. Se on levinnyt anatoliaan eli Vähä-Aasiaan johon kuuluu mm. Turkki, Pohjois-Amerikkaan, Meksikoon ja Uuten-Seelantiin. 

Käenkaali 

Käenkaali, (Oxalis acetosella) tuttavallisemmin ketunleipä, joskus revonrieska, on ruohovartinen 5-10 cm pitkä monivuotinen hento ruoho. Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Se harvinaistuu tullessan Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle, jota pohjoisempana se ei kasva. Sillä on kolmisormiset lehdet. Käenkaali on happama, mutta ravinnoksi kelpaava. Se sisältää oksaalihappoa. Koska siinä on C-vitamiinia, sitä on käytetty keripukkia vastaan. Käenkaalin voi joskus sekoittaa kolmiapiloihin.

Sananjalka

Sananjalka (Pteridium aquilinum) on metsässä kasvava isohko sanikkainen. Sananjalka on sellaisenaan myrkyllinen, mutta Japanissa sen versoja syödään ryöpättynä. Sananjalan maavarsi on vaakasoura ja levittyy laajallle. Siitä kohoaa yksittäin kolmiomaisia lehtiä, joiden pituus on 30-150 senttiä. Sananjalkaa tavataan samoilla alueilla kuin käenkaalia, mutta myös Pohjois-Afrikassa. Se pitää kotikuntanaan suurinta osaa maailmasta, esim. Japania, Siperiaa jne... Etelä-Amerikassa ja Keski- ja Etelä-Afrikassa se ei viihdy.

Sopeutuminen kasvirakenteen mukaan

Missä kasvi viihtyy, riippuu siitä minkälainen se on. Jos sillä on suhteessa kokoonsa isot lehdet, se viihtyy kosteissa paikoissa. Jos taas kasvilla on pienet vahapintaiset lehdet, se kasvaa kuivilla paikoilla, ja on todennäköisesti ikivihanta.