Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Soita muodostuu vesien umpeenkasvamiseen, tulvamaiden ja tulvattoman metsämaan soistumiseen sekä merien rannikoilla maan kohoamisen seurauksena. Suotyypit:
Korpi
Korvet ovat puustoisia soita. Yleisin puulaji on kuusi. Korven erityispiirre on se että siellä esintyy suolajeja sekä vastaavaan metsätyypin lajistoa.
Räme
Rämeetkin ovat puustoisia soita. Niiden yleisin puulaji on vanha kunnon mänty. Rämeessä kasvaa yleisesti varpuja. Hillaa eli lakkaa kasvaa rämeellä.
Neva
Nevat ovat puuttomia, toisininaan hyvin märkiä avosoita. Nevoilla tavataan paljon lintuja. Nevoilla kasvaa paljon tupasvillaa.
Letto
Letto on lehdon vastine suotyypeissä. Suurin osa uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista asustelee juuri letoissa. Niitä syntyy vain kaikkein ravinteikkaimilla alueilla.
Luhta
Luhdat ovat virtaavien pintavesien aiheuttamia soistumia. Tavallisia luhtakasveja ovat tervaleppä, keltakurjenmiekka, rentukka, paju jne...
Neva
Muiden kuvia ei löytynyt :(
Lakka
Tervaleppä
Kanerva
Miksi soilla on niin vähän ravinteita?
Soilla ei ole ravinteita sillä hajottajat eivät viihdy siellä, jotka ottavat ravinteet kuolleista eläimistä. Hajottajat eivät taas viihdy soilla sillä siellä on liian märkää ja hapanta. Se on myös liian märkää kasvien juurille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti