Suot

Tere! Nyt käsitelemme soita (kukaan ei ossaa lukee otsikoita). (Vieläkään).
Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Soita muodostuu vesien umpeenkasvamiseen, tulvamaiden ja tulvattoman metsämaan soistumiseen sekä merien rannikoilla maan kohoamisen seurauksena. Suotyypit:

Korpi

Korvet ovat puustoisia soita. Yleisin puulaji on kuusi. Korven erityispiirre on se että siellä esintyy suolajeja sekä vastaavaan metsätyypin lajistoa.

Räme

Rämeetkin ovat puustoisia soita. Niiden yleisin puulaji on vanha kunnon mänty. Rämeessä kasvaa yleisesti varpuja. Hillaa eli lakkaa kasvaa rämeellä.

Neva

Nevat ovat puuttomia, toisininaan  hyvin märkiä avosoita. Nevoilla tavataan paljon lintuja. Nevoilla kasvaa paljon tupasvillaa.

Letto

Letto on lehdon vastine suotyypeissä. Suurin osa uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista asustelee  juuri letoissa. Niitä syntyy vain kaikkein ravinteikkaimilla alueilla.

Luhta

Luhdat ovat virtaavien pintavesien aiheuttamia soistumia. Tavallisia luhtakasveja ovat tervaleppä, keltakurjenmiekka, rentukka, paju jne...

Neva

Muiden kuvia ei löytynyt :(

Lakka

Tervaleppä

Kanerva

Miksi soilla on niin vähän ravinteita?

Soilla ei ole ravinteita sillä hajottajat eivät viihdy siellä, jotka ottavat ravinteet kuolleista eläimistä. Hajottajat eivät taas viihdy soilla sillä siellä on liian märkää ja hapanta. Se on myös liian märkää kasvien juurille. 

Sammaleet ja jäkälät

Tere! Tänään käsittelemme sammaleita ja jäkäliä (ette ikinä arvaa mitä kukaan ei osaa vieläkään tehdä). (Siis lukea otsikoita, jos et arvannut). Ensiksi hieman kuvia:


Seinäsammal (Pleurozium schreberi)

Karhunsammal (Polytrichom)


Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)

Rahkasammal (Sphagnum)

Seuraavaksi muutama jäkälä:

Naava (usnea). Naavat ovat juuri niitä kasveja joiden perusteella voidaan päätellä onko ilma puhdasta vai saasteista. Jos metsässä on paljon naavaa, niin sitten ilma on puhdasta, ja jos ei ole naavaa niin päinvastoin.


Poronjäkälä (Cladonia rangiferina)

Sammaleet lyhyesti

Sammaleet (Bryobionta) ovat rakenteeltaan yksikertaisia ja pienikokoisia yleensä 1-10  senttimetrin pituisia itiökasveja. Sammalella ei ole juuria, joten ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet osittain suoraan ulkopintansa kautta. Sammaleet lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Kaikki lehtisammaleet kasvavat usein tiheinä yhdyskuntina sammalmattoina vähän siellä sun täällä metsässä. Sammaleet jotka kasvavat suolla muuttuvat ennen pitkää turpeeksi (ks. suot).

Jäkälät lyhyesti

Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä. Jäkälien ulkonäkö määräytyy sienikumppanin mukaan. Suomessa jäkäliä on noin 1500 lajia. Jäkälien sieniosakkaat voivat lisääntyä suvullisesti. Tyypillinen kasvullinen lisääntyminen jäkälämurujen leviäminen tuulen mukana. Jäkälät kasvavat suurin piirtein samoilla paikoilla kuin sammaleet, ja sen lisäksi ne valtaavat paikat joissa ei ole maaperää. Ne kasvavat yleensä kuivilla paikoilla. 

Varvut

Tere! Tänää käsittelemme varpuja. Onnea matkaan! (Kukaan ei osaa lukea otsikoita vieläkään)

Varvut ovat korkeintaan puolimetrisiä kasveja, jotka haarautuvat tyvestä.(Yli puolimetriset ovat pensaita) Niillä on puuvarret. Esittelemme nyt muutamia varpuja:

Puolukka

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on varpu joka kuuluu kanervakasvien heimoon. Puolukka on elinvoimainen,(Hyvänen aika! Keksin juuri maailman tarkoituksen!) se kukkii touko-kesäkuussa. Se on 5-30 senttiä pitkä oleva ikivihanta varpu. Sillä on vihreät suipot vahapintaiset lehdet jotka omaavat 10-25 millimetrin pituuden. Ne ovat pieniä sillä puolukka ei halua menettää liikaa vettä. (ks. katso lehtipuita) Se viihtyy kuivissa kangasmetsissä. Puolukka on yleisesti kerätty marja. Myös Etelä- ja Keski-Euroopassa arvostetaan puolukkaa. Suomessa puolukkasato vaihtelee 200-500 miljonaan kilon paikeilla. Puolukka on Suomen tärkein luonnonmarja kaupallisesti.  Puolukka asustelee Pohjois-Amerikassa ja sen toinen kotikenttä sijaitsee Euraasiassa. (Aikamoinen kotikenttä (Tähän kuuluisi paljon nauravia emojeja)(#Sulkeidensulkeidensulkeet))) Klassikko!

Mustikka

Mustikka (Vaccinium myrtillus) se kuulu puolukoiden heimoon eli kanervakasveihin. Mustikan marjat ovat syötäviä, kuten hyvin tiedätte.Mustikka kasvattaa herkkunsa (mustikat) heinäkuusta jopa lokakuuhun, jos kasvupaikka on hyvä. Mustikka kukkii toukokuun ja heinäkuun välillä. Mustikan koko vaihtelee 10 sentistä 50. Tunturinummialueilla sen korkeus voi tippua pariin senttiin. Se on kesävihanta, elikkä se ei ole ikivihreä. Mustikalla on soikeat lehdet, ne ovat myös paljon pidempiä kuin puolukan lehdet. Ne eivät ole vahapintaisia ja tippuvat talvella (eroten puolukasta). Mustikka kasvaa kosteissa paikoissa. Mustikka kasvaa kosteissa kangasmetsissä, lehtimetsissä. Mustikkaa kasvaa koko Suomessa. Mustikan vieraskentät ovat Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Etelä-Euroopassa, Asutraaliassa ja Pohjois-Amerikkaan se on istutettu ihmiskäden kautta. Eli se kasvaa Pohjois-Euroopassa ja Aasian havumetsätaigoilla. Mustikan sininen väri tulee antosyaani-väriaineesta, jonka on huomattu pienentävän monien sairauksien riskejä kuten: sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien sekä syövän. 

Pensasmustikka on Pohjois-Amerikassa kasvava mustikan lähisukulaien joka ihmisen käden työtä. Pensasmustikka voi kasvaa jopa kahden metrin korkuiseksi. 

Juolukka muistuttaa hyvin paljon mustikkaa, muttei ole mustikka. Ne erotta mm. niiden marjojen mausta jne....

Kanerva

Kanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu. Kanerva kasvaa kuivahkolla ja happamalla maaperällä mieluiten esim. kalliolla ja luodoilla. Kanerva pitää valosta. Sen pituus on 10-50 senttiä. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi ja kauppayrtti. Kanerva on ikivihanta puuvartinen varpu, kuten puolukka. Sen lehdet ovat neulamaisia ja kasvavat vastakkain. Kukat ovat vaaleanpunaisia. Kanerva kasvaa koko Euroopassa paitsi karuilla tuntureilla esim. Lapin korkeimilla tuntureilla. Se on levinnyt anatoliaan eli Vähä-Aasiaan johon kuuluu mm. Turkki, Pohjois-Amerikkaan, Meksikoon ja Uuten-Seelantiin. 

Käenkaali 

Käenkaali, (Oxalis acetosella) tuttavallisemmin ketunleipä, joskus revonrieska, on ruohovartinen 5-10 cm pitkä monivuotinen hento ruoho. Suomessa se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Se harvinaistuu tullessan Rovaniemen ja Kuusamon korkeudelle, jota pohjoisempana se ei kasva. Sillä on kolmisormiset lehdet. Käenkaali on happama, mutta ravinnoksi kelpaava. Se sisältää oksaalihappoa. Koska siinä on C-vitamiinia, sitä on käytetty keripukkia vastaan. Käenkaalin voi joskus sekoittaa kolmiapiloihin.

Sananjalka

Sananjalka (Pteridium aquilinum) on metsässä kasvava isohko sanikkainen. Sananjalka on sellaisenaan myrkyllinen, mutta Japanissa sen versoja syödään ryöpättynä. Sananjalan maavarsi on vaakasoura ja levittyy laajallle. Siitä kohoaa yksittäin kolmiomaisia lehtiä, joiden pituus on 30-150 senttiä. Sananjalkaa tavataan samoilla alueilla kuin käenkaalia, mutta myös Pohjois-Afrikassa. Se pitää kotikuntanaan suurinta osaa maailmasta, esim. Japania, Siperiaa jne... Etelä-Amerikassa ja Keski- ja Etelä-Afrikassa se ei viihdy.

Sopeutuminen kasvirakenteen mukaan

Missä kasvi viihtyy, riippuu siitä minkälainen se on. Jos sillä on suhteessa kokoonsa isot lehdet, se viihtyy kosteissa paikoissa. Jos taas kasvilla on pienet vahapintaiset lehdet, se kasvaa kuivilla paikoilla, ja on todennäköisesti ikivihanta. 

Lehtipuita #2

Tere! Luvassa jälleen lehtipuita. (Kukaan ei osaa lukea otsikoita nykyään)

Vaahtera

Vaahtera (Acer Platanoides) on lehtipuu (Surprise!) joita kasvaa mm. Pohjois-Ameriikan keskiosissa, kaikialla euroopassa, paitsi pohjois-osissa ja Itä-Aasiassa (siellä on sellanen ihmeellinen soije joka meene kait Bangladeshiin? En tiedä oikeesti) Vaahtera tunnetaan sen erityisesti sen lehdistä, joka on Kanadan lipussa. (Se on vain väärän värinen). Vaahterat kasvavat 10-20 metrisiksi. Vaahterasta tehdään vaahterasiirappia. Se tuotetaan niitten mahlasta.

Tammi

Tammi (Quercus Robur) on yleinen lehtipuu (Surprise, Surprise!) joka kuuluu pyökkikasveihin. Tammi kasvaa samoilla alueilla kuin vaahteraa euroopassa. Tammi tunnetaan tammenterhoista (Tiku ja Taku (Toi oli niiiin surkee läppändeerus) (Jälleen kerran tosi huono))) joita oravat syövät, kuten äskeisestä käy ilmi. Metsätammet kasvavat 10-20 metriseksi, joskus jopa 30 metriseksi. Tammen tyypillisä kasvuympäristöjä ovat: tuoreet kosteat keski- tai runsasravinteiset metsät. (Tami Tamminen luki Tammen kustantamaa kirjaa Tammenterhoista tammessa (HAHAHAHAHAHAAAAA))

Lehtipuita

Tere! Tässä jaksossa esittelemme kolme lehtipuuta: koivun, pihlajan, vaahteran. Aloitakaamme koivusta.

Koivu

Koivu (Betula) on lehtipuu jota tavataan erityisesti Euroopassa, mutta myös Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä. Koivua kasvaa melkein kaikissa ilmastoalueissa paitsi kuumemmilla alueilla. Koivu tunnetaan sen mustavalkoisesta kuoresta, touhesta. Tuohesta voidaan valmistaa mm. tohveleita jne... Koivuja on noin 120 lajia. (Koivu-vitsi: Saku ja Mikko keskustelivat. Yhtäkkiä Saku kysyi Mikolta: "Missä sukusi asuu?" "Metsässä" Mikko vastaa hajamielisesti. (Hahahahahahahaaa)) #Sulkeidensulkeet 

Pihlaja

 Pihlaja (Sorbus) on lehtipuu, joka on tunnettu lehdistään. Pihlajan lehdet ovat kahdeksanosaisia. Toinen pihlajista tunnettu asia on niiden marjat. Ne ovat punaisia, ja monien mielestä pahoja (Tämä on vain mielipide). Pihlajia kasvaa koko Euroopassa, paitsi Espanjassa ja Portugalissa. Myös Venäjällä kasvaa näitä puita. Pihlaja kuuluu ruusukasveihin (Rocacae). (Älä IKINÄ sekoita pihlajanmarjoja ja Pihlaja-karkkeja, sillä muuten voi tulla pahoja makupettymyksiä (Hahahahahahahahaaa) (#Sulkeideinsulkeidensulut) (Ei ollu hauska)))). 

 

Kuusi ja Mänty

Tere! Käsittelemme metsän puita (surprise!) mm. koivua, kuusta... Ensiksi kuitenkin esittelemme männyn (Pinus Sylvestris) joka on havupuu. Mäntyjä kasvaa erityisesti kuivilla alueilla, sillä niiden juuret ovat pitkiä paaluja jotka pystyvät keräämään vettä syvältä maan alta. Suomessa männyn nimityksiä on länimurteissa käytettyn honka ja itämurteissa käytetty petäjä. (Mänty on epäonnen puu sillä aina kun asiat menevät pieleen ne menevät päin mäntyä).  

                                                                             

Mäntyjen levinneisyys. Mäntyjä kasvaa luonnovaraisena Euraasiassa.

  


Kuusi (Picea) on havupuu. Kuusi akäytetään mm. metsäteollisuudessa, koristepuina... Kuusia kasvaa kosteilla metsäaluiella, toisin kuin mäntyjä, sillä niiden juuret ovat melkein maan pinnalla. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kuusi on yleisesti käytössä jouluna joulukuusena. (Huom! Kn näet sanan kuusi, mieti AINA onko kyseessä numero vai puu! Kannattaa aina varmuuden vuoksi ottaa myös vaihtoehto että on kuusi kuusta) Kuusia kasvaa suurin piirtein samoilla alueilla kuin mäntyjä mutta vain kosteimilla alueilla. (Aika ristiriitaista, eikö?)





Kuusen ja männyn erot näkyvät selvimmin niiden neulasissa. Männyn neulaset ovat pareittain ja sojottavat ulospäin, kun taas kuusen neulaset ovat nätisti pitkin oksaa. Kuusen kävyt ovat pitkulaisia, ja männynkävyt pyöreitä. Ne kasvavat eri alueilla (yllä näkyy).