Suot

Tere! Nyt käsitelemme soita (kukaan ei ossaa lukee otsikoita). (Vieläkään).
Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Soita muodostuu vesien umpeenkasvamiseen, tulvamaiden ja tulvattoman metsämaan soistumiseen sekä merien rannikoilla maan kohoamisen seurauksena. Suotyypit:

Korpi

Korvet ovat puustoisia soita. Yleisin puulaji on kuusi. Korven erityispiirre on se että siellä esintyy suolajeja sekä vastaavaan metsätyypin lajistoa.

Räme

Rämeetkin ovat puustoisia soita. Niiden yleisin puulaji on vanha kunnon mänty. Rämeessä kasvaa yleisesti varpuja. Hillaa eli lakkaa kasvaa rämeellä.

Neva

Nevat ovat puuttomia, toisininaan  hyvin märkiä avosoita. Nevoilla tavataan paljon lintuja. Nevoilla kasvaa paljon tupasvillaa.

Letto

Letto on lehdon vastine suotyypeissä. Suurin osa uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista asustelee  juuri letoissa. Niitä syntyy vain kaikkein ravinteikkaimilla alueilla.

Luhta

Luhdat ovat virtaavien pintavesien aiheuttamia soistumia. Tavallisia luhtakasveja ovat tervaleppä, keltakurjenmiekka, rentukka, paju jne...

Neva

Muiden kuvia ei löytynyt :(

Lakka

Tervaleppä

Kanerva

Miksi soilla on niin vähän ravinteita?

Soilla ei ole ravinteita sillä hajottajat eivät viihdy siellä, jotka ottavat ravinteet kuolleista eläimistä. Hajottajat eivät taas viihdy soilla sillä siellä on liian märkää ja hapanta. Se on myös liian märkää kasvien juurille. 

Sammaleet ja jäkälät

Tere! Tänään käsittelemme sammaleita ja jäkäliä (ette ikinä arvaa mitä kukaan ei osaa vieläkään tehdä). (Siis lukea otsikoita, jos et arvannut). Ensiksi hieman kuvia:


Seinäsammal (Pleurozium schreberi)

Karhunsammal (Polytrichom)


Metsäkerrossammal (Hylocomium splendens)

Rahkasammal (Sphagnum)

Seuraavaksi muutama jäkälä:

Naava (usnea). Naavat ovat juuri niitä kasveja joiden perusteella voidaan päätellä onko ilma puhdasta vai saasteista. Jos metsässä on paljon naavaa, niin sitten ilma on puhdasta, ja jos ei ole naavaa niin päinvastoin.


Poronjäkälä (Cladonia rangiferina)

Sammaleet lyhyesti

Sammaleet (Bryobionta) ovat rakenteeltaan yksikertaisia ja pienikokoisia yleensä 1-10  senttimetrin pituisia itiökasveja. Sammalella ei ole juuria, joten ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet osittain suoraan ulkopintansa kautta. Sammaleet lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Kaikki lehtisammaleet kasvavat usein tiheinä yhdyskuntina sammalmattoina vähän siellä sun täällä metsässä. Sammaleet jotka kasvavat suolla muuttuvat ennen pitkää turpeeksi (ks. suot).

Jäkälät lyhyesti

Jäkälät (Lichenes) on symbioottinen eliöryhmä. Jäkälien ulkonäkö määräytyy sienikumppanin mukaan. Suomessa jäkäliä on noin 1500 lajia. Jäkälien sieniosakkaat voivat lisääntyä suvullisesti. Tyypillinen kasvullinen lisääntyminen jäkälämurujen leviäminen tuulen mukana. Jäkälät kasvavat suurin piirtein samoilla paikoilla kuin sammaleet, ja sen lisäksi ne valtaavat paikat joissa ei ole maaperää. Ne kasvavat yleensä kuivilla paikoilla.