Lehtipuita #2

Tere! Luvassa jälleen lehtipuita. (Kukaan ei osaa lukea otsikoita nykyään)

Vaahtera

Vaahtera (Acer Platanoides) on lehtipuu (Surprise!) joita kasvaa mm. Pohjois-Ameriikan keskiosissa, kaikialla euroopassa, paitsi pohjois-osissa ja Itä-Aasiassa (siellä on sellanen ihmeellinen soije joka meene kait Bangladeshiin? En tiedä oikeesti) Vaahtera tunnetaan sen erityisesti sen lehdistä, joka on Kanadan lipussa. (Se on vain väärän värinen). Vaahterat kasvavat 10-20 metrisiksi. Vaahterasta tehdään vaahterasiirappia. Se tuotetaan niitten mahlasta.

Tammi

Tammi (Quercus Robur) on yleinen lehtipuu (Surprise, Surprise!) joka kuuluu pyökkikasveihin. Tammi kasvaa samoilla alueilla kuin vaahteraa euroopassa. Tammi tunnetaan tammenterhoista (Tiku ja Taku (Toi oli niiiin surkee läppändeerus) (Jälleen kerran tosi huono))) joita oravat syövät, kuten äskeisestä käy ilmi. Metsätammet kasvavat 10-20 metriseksi, joskus jopa 30 metriseksi. Tammen tyypillisä kasvuympäristöjä ovat: tuoreet kosteat keski- tai runsasravinteiset metsät. (Tami Tamminen luki Tammen kustantamaa kirjaa Tammenterhoista tammessa (HAHAHAHAHAHAAAAA))

Lehtipuita

Tere! Tässä jaksossa esittelemme kolme lehtipuuta: koivun, pihlajan, vaahteran. Aloitakaamme koivusta.

Koivu

Koivu (Betula) on lehtipuu jota tavataan erityisesti Euroopassa, mutta myös Pohjois-Amerikassa ja Venäjällä. Koivua kasvaa melkein kaikissa ilmastoalueissa paitsi kuumemmilla alueilla. Koivu tunnetaan sen mustavalkoisesta kuoresta, touhesta. Tuohesta voidaan valmistaa mm. tohveleita jne... Koivuja on noin 120 lajia. (Koivu-vitsi: Saku ja Mikko keskustelivat. Yhtäkkiä Saku kysyi Mikolta: "Missä sukusi asuu?" "Metsässä" Mikko vastaa hajamielisesti. (Hahahahahahahaaa)) #Sulkeidensulkeet 

Pihlaja

 Pihlaja (Sorbus) on lehtipuu, joka on tunnettu lehdistään. Pihlajan lehdet ovat kahdeksanosaisia. Toinen pihlajista tunnettu asia on niiden marjat. Ne ovat punaisia, ja monien mielestä pahoja (Tämä on vain mielipide). Pihlajia kasvaa koko Euroopassa, paitsi Espanjassa ja Portugalissa. Myös Venäjällä kasvaa näitä puita. Pihlaja kuuluu ruusukasveihin (Rocacae). (Älä IKINÄ sekoita pihlajanmarjoja ja Pihlaja-karkkeja, sillä muuten voi tulla pahoja makupettymyksiä (Hahahahahahahahaaa) (#Sulkeideinsulkeidensulut) (Ei ollu hauska)))). 

 

Kuusi ja Mänty

Tere! Käsittelemme metsän puita (surprise!) mm. koivua, kuusta... Ensiksi kuitenkin esittelemme männyn (Pinus Sylvestris) joka on havupuu. Mäntyjä kasvaa erityisesti kuivilla alueilla, sillä niiden juuret ovat pitkiä paaluja jotka pystyvät keräämään vettä syvältä maan alta. Suomessa männyn nimityksiä on länimurteissa käytettyn honka ja itämurteissa käytetty petäjä. (Mänty on epäonnen puu sillä aina kun asiat menevät pieleen ne menevät päin mäntyä).  

                                                                             

Mäntyjen levinneisyys. Mäntyjä kasvaa luonnovaraisena Euraasiassa.

  


Kuusi (Picea) on havupuu. Kuusi akäytetään mm. metsäteollisuudessa, koristepuina... Kuusia kasvaa kosteilla metsäaluiella, toisin kuin mäntyjä, sillä niiden juuret ovat melkein maan pinnalla. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kuusi on yleisesti käytössä jouluna joulukuusena. (Huom! Kn näet sanan kuusi, mieti AINA onko kyseessä numero vai puu! Kannattaa aina varmuuden vuoksi ottaa myös vaihtoehto että on kuusi kuusta) Kuusia kasvaa suurin piirtein samoilla alueilla kuin mäntyjä mutta vain kosteimilla alueilla. (Aika ristiriitaista, eikö?)





Kuusen ja männyn erot näkyvät selvimmin niiden neulasissa. Männyn neulaset ovat pareittain ja sojottavat ulospäin, kun taas kuusen neulaset ovat nätisti pitkin oksaa. Kuusen kävyt ovat pitkulaisia, ja männynkävyt pyöreitä. Ne kasvavat eri alueilla (yllä näkyy).